Jotenkin tuntuu siltä, ettei tuolla sisällä kaikki ole okei. Mahassani tai palleassa tai suolessa tai maksassa tai noh, jossain, joku ei pelitä kunnolla. Kun painan ylämahaa, siellä muljahtelee jokin todella oudosti ja tätä ongelmaa ei ole aikaisemmin ollut... En osaa selittää mikä ja mistä se on tullut, mutta se tuntuu joltakin suolikasalta tai turvonneelta joltain, joka ei liikahdakaan tuosta mihinkään. Niin ja siihen sattuu painaessa. En uskalla mainita asiasta kenellekään tai mihinkään ja öisin vain mietin pääni puhkin miten sen saisi pois.
Kesän onnelisuus ainakin kuoli pois taas vaihteeksi äidin tullessa muistuttamaan ensiviikkoisesta nuorisopsykasta. Ajattelin mennä lapsellisesti istumaan suu kiinni sinne sen ajan minkä minun täytyy olla. Tai sitten manipuloivan hullusti selittelen kaikkea muuta asiasta poikkeavaa. Sen tiedän, etten kumminkaan itse aio paneutua "ongelman ytimeen", kuten tuo eräs sitä kutsui. T-O-L-K-U-T-O-N-T-A. Kaiken lisäksi hävettää mennä sinne tällaisessa läskimähö nam nam kunnossa, miten tämmöisellä mänkillä nyt mitään ongelmia voisikaan olla kun ruoka maittaa ah nam heh heh.
Joo, tässä mielentilassa ei saisi kirjoittaa, mutta... ahdistaa vaan niin suunnattomasti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti