skip to main |
skip to sidebar
Kauhistuttaa
kuinka hajalla olen
Bulimia pukkaa
oksennuksena elämääni
Inhoan tätä aikaa,
kun syön syön syön
ja oks oks oks
Koko päivän ajan
Itku kutittaa kurkkua
muttei tule koskaan ulos
Tämä repii minua
Ja mahaan sattuu
Leipää ja juustoa
Mikroon ja ketsuppia
Maitoa
Ja oks oks oks
Olin pari viikkoa
pahimmasta yli
Oksensin vain kasviksia,
joilla olin elänyt
Nyt taas ahmin
ja oksennan
Ja paino pysyy samassa
44 kiloa
Se tipahti jo
42,5 kiloon,
mutta viikonloppuna
ahmin ja oksensin
jätin lenkit välistä,
kun piti oksentaa
Menin lenkille
oksentamaan
Tämä on hirveää
En tarvitse sormia oksentaakseni
Oksennan vain ajatuksesta
ja vatsalihaksilla
Minun ei ole edes tarkoitus oksentaa
Se vaan tulee
Olen menettänyt kontrollin
En uskalla mennä kavereiden luokse
En jaksa nousta sängystä
Väsyttää ja itkettää
ja pelottaa
Tämä hajottaa minut
Välillä tuntuu,
että elän vain tämän vuoksi
Alkaa loppua syyt
täällä oloon
En jaksa enää
pidellä epävarmoin sormin
epävarmoista kohteista
En näe tulevaisuutta
En halua elää
tämmöisenä
En ansaitse
Joka päivä pitää jaksaa herätä
Opiskella, meikata, olla täydellinen
Hymyillä ja jutella
Minkä takia?
Ei ole syytä
Syy
syy
syy
Miksei minua päästetä pois?
Kuolen henkisesti
joka päivä
Niin lannistettu olo
Kyhjötän nurkissa
ja raavin ranteita
Keinuttelen lohdutusta
Yksinäisyydessä
Haluan kadota
Nyt heti
En kertoisi kenellekään
minne menisin
Paitsi yhdelle,
joka asuu niin kaukana
Omien ongelmiensa kanssa
Kun tarvitsisimme toistemme tukea
joudumme tukeutumaan viesteihin
Se ei riitä
Haluan pois
Päästäkää
Irtaudun kaikesta
Ja leijailen tyhjyyteen
Näkymättömänä
Sattuu
Sattuu kaikkialle
Käsiin, selkään,
mahaan, jalkoihin,
päähän, silmiin
Kaikkialle
ja en tiedä mistä johtuu
Sattuu fyysisesti
ja henkisesti
Hakkaan itseä,
jotta itkisin
En jaksa,
en jaksa enää yhtäkään lenkkiä,
yhtäkään punnerrusta,
yhtäkään kyykkyä,
yhtäkään oksennusta,
joka maistuu kasviksille
En yhtäkään melkein pyörtymistä
ruoka vajeen takia
Haluan olla laiha
En jaksaisi enää ajatella,
mutta haluan olla laiha
Jokaisen epäonnistumisen
ja onnistumisen jälkeen
Haluan olla laiha ja/tai
laihempi
Mutta en jaksa enää
ajatella paljon kaloreita
on kaikessa, joka
uppoaa minuun
Mutta ei ole vaihtoehtoja
En jaksa enää hymyillä,
tekopirteillä kaiken aikaa,
keksiä tekosyitä
Väsyttää, itkettää
ja oksettaa
Haluan vain unohtaa kaiken
Haluan nukkua
nämä ahdistavat päivät pois
ja herätä silloin,
kun kaikki on hyvin
Tämä kaikki pelottaa
Tunnustelen öisin luitani
Kuinka teräviltä ne tuntuvat
Pelottaa
ja hymyilyttää
Laihalaihakalorikalori
laihalaihavedävatsaasisään
laihakalorikalorilaiha
Ja ajatukseni eivät koostuu
enää muista ajatuksista
Nykyisin
on niin vaikea
hymyillä
ja jaksaa
olla
olemassa
Viikonloppu on mennyt niin kovin
äkkiä
En ole tehnyt kovin suurempia
Perjantaina kaveriporukalla
keilaamaan
Ja kaikki väänsivät karkkia
Paitsi minä
Litkin vissyä
ja hymyilin,
kun katseet eksyivät minuun
Halusin nopeasti pois,
skipata syömisrituaalin
Onnistuin,
selitin aikaisesta herätyksestä
ja muista menoista
Istuin yöllä ikkunan edessä
ja yritin vääntää itkua
Haluan tämän ahdistuksen,
järkyttävän painon
rinnalta tukahduttamasta
keuhkojani
Haluan itkeä
En ole itkenyt vuoteen
En pysty
Lauantaina kokkasin
perheelle ruokaa
ja sanoin syöväni huoneessani
Humps, hujahti ateria
muovipussiin tuuletusaukon
piiloissa
Tänään kyllä retkahdin,
söin ruokaa, karjalanpiirakkaa
ja patonkia
Ja oksensin
Miksi se on niin helppoa?
Miksi?
Ensi viikolla alkaa
koeviikko
ja en ole avannut kirjoja
En jaksa
En pysty
Haluan tehdä kaikkea muuta
kuin olla koulussa
Ihan mitä tahansa
En jaksa,
en nyt
Iski myös
hirveä kaipaus läheisyyteen
Kesällä
erosin pojasta,
jota en osannut rakastaa
Se tuntui velvollisuudelta
ja hänen kommenttinsa
"On niitä laihempiakin nähty"
Kalvaa edelleen sisälläni
Haluan olla laihin,
laihin ihminen täällä
Ja kenenkään ei tulisi epäillä sitä
Ei kenenkään
Huomenna kouluun
paleltumaan
Huulet sinertäen
Käperryn hihoihin
Palelee aina
paitsi kotona
Kahdet housut
ja kaksi paitaa
sekä villasukat
Niin kylmä
"Niin kovaa ihoa vasten,
niin kylmää vasten luitasi"
Kylmä
Tämä viikko
ja päivä
on sujunut mallikkaasti
En voi sanoa mahtavasti
Mieli tuntuu sekoilevan
Eilen sain mielettömän tilttikohtauksen
isälleni
Mutta sen ansiosta
juoksin viisi kilometriä
mutisematta
Juoksin, hah,
kulutin ne kalorit
HAH!
Tänään olen syönyt
vain kuudenkymmenen kalorin edestä
Kuudenkymmenen
JIP JEIJJ!!!
Ja syönyt kolme buranaa
Pää meinaa räjähtää
Ajattelin käydä terveydenhoitajalla
Voi olla migreeniä
Äidilläkin on
En jaksa enää
käydä koulussa
Aamulla lintsasin
kaksi liikuntatuntia
Liikunta
Miksi ihmeessä lintsasin ne tunnit,
joilla viihdyn edes vähän?
En jaksanut vain nousta
Päässä surraa
surrur rur
Ehkä sekoan
PIM
Hullu mikä hullu
Ei pysty keskittymään
oleelliseen
vaan laihduttamiseen
kaloreita, kaloreita
En pysty nukkumaan,
koska
...
KALOREITA SAATANA!
En pysty lopettamaan
Ajattelemasta
paljon jossakin on kaloreita
Ja kiusaan itseäni
Selaan ruokablogeja
Hakkaan mahaa
Vesi kielellä kiepun tuskissani
Kunpa voisin syödä nuo,
aah, herrajumalaannatuomullanytheti
Kävelen peilin eteen
Sivelen luitani
Kyllä luut
voittavat ruuan
Ja sekoan sekoan sekoan
Laihuus
kertoo
onnesta
ja
itsehillinnästä
Ja kuinka nauroin sisäisesti,
kun kaverini söivät karkkia,
joivat energiajuomaa
ja lihovat muodottomiksi palloiksi
Nauroin, nauroin
Nauroin niin kauan,
että itketti
Ja itkin ja itkin
Kuinka kateellinen olin
He syövät tuon kaiken
ja ei itke peilin edessä
niitä läskejä,
jotka kertyvät reisille
mahaan
solisluille
Niin helvetin kateellinen
Ja samalla sairaan ylpeä
Minä aion onnistua!
Hullu mikä hullu
Tulevaisuuteni
Elämäni
Seota hiljalleen
Ja nauraa hysteerisesti,
kun tajuan syöneeni yli viisisataa
kaloria
Pim Pom Pum
Lanka kerrallaan
järjen rippeet katkeaa
Nips naps
Mielessäni ahmin
ja oksennan
Suklaakakkuja
Leipiä
rasvaisen juuston kanssa
ahhh, mikä makuelämys!
Olen jumala!
Syön kaiken!
Uhratkaa ruokanne!
Onneksi on mielikuvitus
Hitto tämä tappaa minut
Tiedän sen
"If you don't eat yourself
You will explode instead"
PUMMM!!!
...
..
.
Hitto
Tämä viikko on ollut
täysin överi meinigillä
Olen syönyt
Oksentanut
ja jättänyt oksentamatta
Epäonnistunu oksentamisessa
Lihonnut
Lantioluut ei näy enää
Ikävöin niitä
Onneksi solisluut on vielä
Päätin nyt,
etten epäonnistu
Ensi viikolla
Kaikki puhtaalta pöydältä
Haluan sinne 40 kiloon
Edes
36 on niin kaukana
Ahdistaa
Väsyttää
Palelee
En jaksa olla koulussa
Lintsaan
Keksin tekosyitä
Äiti kriitisoi lenkkeilyä
"Ei kahta kertaa päivässä"
Lähdin tänään
kaverini kanssa
kiertelmään kyliä
Törmäsin ihmisiin,
jotka olin unohtanut
kaiken keskellä
En osannut olla
Halusin äkkiä kotiin
tai lenkille
Huokaus
Kukaan ei kutsu enää mihinkään,
kun ahkerasti kieltäydyin
Silloin kun ei halunnut mennä
sai ne kutsut
Nyt kun haluaa mennä
Kutsut jää saamatta
Ehkä mätänen yksin
Huoneessani
Kuihdun pois
olemattomiin
Viihdyn kyllä omissa oloissa
Ei tarvitse keksiä mitään
mikä mielyttäisi toisia
Muut luulevat
ylimieliseksi muijaksi,
joka elää toista elämää
Mutta ei
On vain väsynyt nuori,
joka unohtaa
miksi elää enää
Ehkä huomenna
olisi parempi päivä
ja neljäkymmäntä kiloa
Yhtäkkiä vain
PUM
Laiha, kaunis
Onnellinen
ja suosittu
Ehkä huomenna...
Tänään ei pysty
Kuihtuu, kuihtuu
Sisäisesti ainakin
Ja aikanaan
ehkä ulkoisestikkin
Nyt menen
sinne lenkille
Ja puntarin
voisin heittää
vastaantulevan
auton alle
ja nauraa
Itkeä hysteerisesti
Ja onnellisesti
hypätä
sen vaa'an
mukaan
PUM
...
"joen kuohuissa kuolleiden haudat
niiden luonako paikkani ois"
Tämä päivä
on ollut niin
sairas ja väsynyt
En olisi halunnut mennä
kouluun
Onneksi alkoi vasta myöhään
yhdeltätoista
Saatana
kun alkoi niin myöhään
Heräsin varttia vaille
kahdeksan
Ovi paukahti kovaa
Tajusin sekunnissa
Olin yksin
Ajattelematta
Nousin ylös
Kiirehdin talon läpi
Huhuilin
Kukaan ei vastannut
Kiirehdin pihalle
Autoja ei ollut pihassa
Yksi pyörä uupui
Ketään ei ollut kotona
Sekosin
Juoksin keittiöön
ja revin sämpyläpussin
yhdellä repäisyllä
auki
Rohmusin kolme sämpylää
Revin ne sormin halki
Kaivoin jääkaapista
juustoa, rasvaista
kermajuustoa
Lätkin sitä paljon
leipien päälle
ja mikroon
Sekosin ja pahasti
Syöksyin epätoivoisesti
muffinssivadin luo
Olin itse leiponut ne
En ollut syönyt niitä yhtään,
mutta nyt...
Ahmaisin niitä
helposti
Kaksi putkeen
Syöksyin mikrolle
Väänsin leivät
sekunnissa alas
En kerjennyt edes tajuta
Niiden kadonneen
mahaani
Maitoa päälle
Klunk klunk klunk
Rakastan maitoa
Vessaan
ja loput voittekin arvata
Rauhoituin
Menin kouluun
Pyörytti
ja väsytti
Haukottelin koko ajan
Nuokuin
En musita mitään
Ja viimeisellä tunnilla
Ajattelin ahmimista
Halusin ruokaa
Himoitsin sitä
En edes tuntenut
aamuisesta häpeää
Sekoaminen kuplii
uudelleen
Olin levoton
Vääntelin penkissä
Pakkasin tavarat
vaikka opetus oli kesken
"Pitää mennä käymään amiksella"
"Selvä, olisit aikaisemmin ilmoittanut"
"... anteeksi, heihei"
Sekosin portaissa
Juoksin ne alas
Meinasin ajaa kolarin
Olin holtiton
Pihalla
ravasin sisälle
kuin hengenhädässä
Revin vaatteet päältä
Tein sämpylöitä
samalla kun ahmin
suolakeksejä
ja maitoa
Ahmin, ahmin,
ahmin, ahmin,
ahmin, ahmin,
ahmin
ja
ahmin
Kaikkea
mahdollista
Halasin vessanpönttöä
Tunnin, pari
En ole enää varma
kuinka kauan
istuin paikallani
ja tärisin
Liian paljon aikaa olla yksin
Ahmimispäivä
Arkipäivä
Aina
Ja ne silmät
olivat sammuneet
elämältä
Kaikki meni pilalle
pilalle
Menin sitten sinne leffaan
Ahdistuin kotona,
ennen lähtöä
Ja ahmin
ahmin, ahmin, ahmin
Sipsejä
lisää, lisää, lisää
Kaivelin kaappeja
tärisevin sormin
Muroja, maitoa
Alas, alas, alas
Sulatin pakastimesta
sämpylöitä, nam
Laitoin päälle juustoa
ja hetkeksi vielä mikroon
Nielen, nielen, nielen
Heilutin jalkoja
epämääräisellä tahdilla
Purin, purin
Unohdan ja nielin
Oksensin lautaselle
En voinut estää
sairasta kehoani
Kompuroin käsi suun edessä
vessaan ja oks, oks, oks
Tärisin kauttaaltani
kun matkasimme kevarilla
Silmiäni painoi väsy
Leffassa
Kaikki muut
Väänsivät popcorneja
Itse tyydyin vissyyn
Ja hymyilin aidosti
"Mennää grillille"
Ei, ei, ei
Pitäisi mennä kotiin
"Tule"
Kanahampurilainen aurajuustolla
Light cola
Kiitos
"Mennään makuuniin"
Miksi?
"Ostetaan karkkia"
Minttusuklaapalloja
Salmiakkia
Valkosuklaariisipalloja
Syön, syön, syön
Ja en pääse oksentamaan
"Pitää mennä kotia,
aamulla aikainen herätys"
Juoksin korkkarit jalassa
itkukurkussa
Porukat oli tullut jo
Vaihdoin nopeasti vaatteet
Juoksin
Juoksin niin helvetisti
Ja oksensin
Pysähdyin oksentamaan
Onneksi oli pimeää
Ja myöhä
Toivottavasti kukaan ei nähnyt
Nyt makaan sängyllä
Itkun kutittaessa kurkkua
En ole itkenyt vuoteen
En pysty keskittymään
mihinkään
Ahdistaa, ahdistaa
Haluan itkeä
tämän tunteen pois
Ja nukahtaa
Kesän jälkeen
uskalsin ajatella
kaiken olevan hyvin
Yhtäkkiä romahdin
Ystäväni paljasti
Käyvänsä terapeutilla
Kärsivän masennuksesta
Minäkin paljastin
Kerroimme toisillemme
ahdistuksesta
ja uupumuksesta
Paljastimme kaiken
mikä on kalvanut
sisuksiamme
sen vuoden aikana
Vuosi,
silloin olimme viimeksi tavanneet
ja hän on yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä
Hänen korvilleen
Paljastin ensimmäisen kerran
ääneen sairastavani
syömishöiriöitä
Halasimme tiukasti
Astuin junaan
Tuijotin tyhjyyteen
Muistan kuiskauksesi
"Olet tärkeä mulle"
Sinäkin minulle
"Älä laihdu enempää"
...
Ja kuinka se sattui
Palata takaisin tänne
missä minulla ei ole syytä olla
elää, hengittää
Vain pakotettuja aamuja
ja särkeviä lihaksia
Miksi vielä jaksan?
Miksi jaksan näytellä,
että kaikki olisi hyvin?
Elämä,
sitä ei ole luotu minulle
Kamppailen omassa mielessäni
kaiken aikaa
Ja loppua ei näytä tulevan
Ana ja Mia
Ne ovat yhdistäneet voimansa
Helposti he saavat
selätettyä minut
Jaloillaan pysyminen
ja aamuisin nouseminen
Ne vievät kaiken energian
Lintsatut tunnit
ja tekemättömät tehtävät
Selityksiä, selityksiä
Mikseivät he ymmärrä,
näe,
etten jaksa?
Haukkuvat laiskaksi
Pataluhaksi
Satuttavat lisää
Laiska,
tyhmä
ja saamaton
Niin vanhempani ajattelevat
minusta
Nuorimmaisestaan
Kohta en jaksa
En enää
Ja tänään pitäisi mennä leffaan
Popcorneja
Limukkaa
ja valheellsia hymyjä
Tekaistuja nauruja
Ehkä keksin tekosyyn
ja käperryn tähän
loppupäiväksi
Toivon, ettei kukaan tuttuni
löydä tämän blogin myötä
minua
tai ei ainakaan tunnistaisi
En tiedä mistä aloittaa,
mutta jotenkin on pakko
päästä purkamaan
kun muille ei voi
Kuinka useasti haluaisin
lähettää viestiä ystäville
"Jeij, olen laihtunut puoli kiloa"
Mutta en voi,
he haukkuisivat,
halaisivat,
auttaisivat,
nauraisivat,
kertoisivat
Satakuusikymmentäkaksi senttiä
ja neljäkymmentäneljä kiloa
Tavoite kolmekymmentäkuusi
He eivät ymmärrä
Haluan olla laiha,
kaunis
ja onnellinen
Jonakin päivänä
minä olen vielä
sitä mitä haluan
