maanantai 29. joulukuuta 2008

Bop bop shu bop


Nichts ist für dich (sinulla ei ole mitään)
Nichts war für dich (sinulle ei ollut mitään)
Nichts bleibt für dich (sinulle ei jää mitään)
für immer (koskaan)

Hajottaa taas vaihteeksi. Heräsin puoli kolmelta, kävelin suihkuun ja keitin kahvia. Makasin sängyllä kylpytakissa ja kahvit lakanoilla, kunnes puhelimeni soi. Vastasin kovin onnellisena, ystäväni, jonka kanssa iltaa aijoin viettää oli soittajana.

"Sori, pitää peruu, nähdää ens vuonna."

Selvä. Olen meikattuna, laitettuna ja valmiina juomien kanssa, mutta turhaan. Kukaan ei vastaa viesteihin tai tulee todella kummallisia selityksiä, ettei minun seurani sovi. Itkettää ja turhauttaa, joko he ovat kuulleet juoruja tai sitten olen todella paskaa seuraa. Veikkaan edellistä. Kirjoitan tänne blogiinki vain valittamisen ilosta ja niin kurjasta elämästäni. En osaa kirjoittaa mukavista ja iloisista asioista, vaikka niitäkin välissä elämästäni löytyy. Mössön mössön, söin muroja tänään, vituttaa. Piti olla syömättä.

Jos pakkaisin laukut ja menisin vain ensimmäiseen junaan, joka asemalle tulisi. Hyppäisin kyytiin, ostaisin lipun ja istuisin seuraavat kymmenen tuntia kuunnellen musiikkia ja toivottavasti nukkuen.

Ei vittu, ei tästä kirjoittamisestakaan tule mitään. Menen liftaamaan jonku kyytiin juomien kanssa ja tulen ehkä hengissä kotiin kuuntelemaan äitini sättimistä. Hänellekkään ei kelpaa mikään, jos makaan kotona koneella, pitäisi olla ulkona kavereiden kanssa, jos olen ulkona kavereiden kanssa, pitäisi olla kotona heidän kanssaa. Antaisi minun nyt muuttaa pois, tappamaan itseni hitaasti anoreksian kanssa...

Iltoja.

Lupaan kirjoittaa seuraavan postaukseni jostain mukavasta ja mielyttävästi asiasta.


Ei kommentteja: